Home sweet home!

Houhou!

Enpäs olisi koskaan uskonut olevani näin onnellinen päästessäni Suomeen. Ohhoh. Ja aahhh, kunnon kahvia! (Vaikken edes juo kahvia.) Oon nyt porukoilla Siilinjärvellä, huomenna kottiin ja ommaan sänkyyn ja — mikä tärkeintä — mun ihanan kissani Sonjan luo! ^^ Eli Kuopio, here I come!

Onpas kyllä tosissaan outoa olla täällä. En oo vielä tajunnu. Vielä eilen mä olin sateisessa Etelä-Ranskassa. Onpa absurdia.

Viimenen Toulousen viikkoni meni lähinnä eimailessa, ja pari oli partieliäkin (="pieni" tentti, o sea, väliaikatentti, tjsp). Hehe, jotka sitten meni enemmän tai vähemmän päin sitä itteensä, mutta ehkäpä se "ERASMUS" siinä paperin ylälaidassa auttais edes vähän... Eniten pelottaa edessä odottava kirjallisuuden tentti, sitä en kyllä pääse läpi. Ei kukaan sattuis tietämään mitään Hippolytoksesta?

Meillä oli myös niitä eimailuja, perjantaina kokoonnuttiin vetämään vuoden viimeiset salsat ElDoradoon, ja lauantaina käytiin oppimassa lisää paikallisesta kulttuurista nimeltä Occitania, tai siis, tarkemmin kielestä ja Occitanian alueesta, joka kattaa käytännössä koko Etelä-Ranskan (jos olette kuulleet ranskan kehityksen yhteydessä oc-murteista?). Itse kieli on melkein kuin katalaania, ja kielten puhujat ymmärtävät toisiaan, joten mun tekis mieli väitellä tästä Jérômen kanssa, että miksei ne vois olla saman kielen eri murteita, tms, mut ehkä annan olla (ko. aihe on herralle sydämenasia :D). Mut nii, visiitin päätteeks noustiin tämän Ostal d'Occitanian (la Maison d'Occitane, Occitania-talo) torniin, josta oli upeat näkymät koko kaupunkiin.

Muutenhan mä oon viettänyt paljon aikaa — yllätys yllätys — meksikolaisseurassa! Hehe, Chapoussa majailee semmonen n. 20-25 meksikaanon ryhmä, eri puolilta maata (Monterreysta, Cancunista, Hermosillosta...). Oon viettänyt paljon aikaa eritoten erään Jaimen kanssa, joka tavattiin syksyllä sattumalta kuutostalon hississä Muaritin kanssa. Esim. yks päivä katottiin pienellä porukalla Meksikon jalkapallon finaalia (Toluca vs. Cruz Azul) ja syötiin habanerosalsasipsejä. :) Voooeh, laitoin heti matsin jälkeen Eduardolle onnittelut hänen suosikkinsa Tolucan voitosta. ;)
Eräänä toisena iltana juhlistettiin koko tämän meksikolaisinvaasion voimin erään mehhikaanon synttäreitä (ja saatiin valitukset), ja no muutenkin tullut muisteltua mun reissuja. :) Huoh.

Mut jooh. Sitten tiistaina oli vielä viimenen illanvietto ennen matkaa, eiman "pikkujoulut". Oli kuule pukki ja kaikkee! ;) Vielä kerkes nähdä paljon kavereita ja toivotella hyvät lomat.


Eilen sitten oli The päivä. Lento lähti puoliltapäivin, mutta mä lähdin kotoa jo yhdeksän jälkeen (tällä kertaa ei ollu varaa myöhästyä!). Onneks sain Compans Caffarellille kantoapua uusseelantilaisesta kaveristani, joten kädet säästyivät edes vähän (laukkuni siis on ollut pyörätön Lontoon lennosta lähtien, sitä reilua 20 kiloa ei ole kovin mukava kanniskella ympäriinsä...).
Vaihto oli Munichissä, joka osoittautui erittäin kivuttomaksi. Vaihtoaikaa oli vain 40 min, mikä pelotti etukäteen, mutta portti löytyi saman käytävän varrelta n. 100 metrin päästä. Kyllä muuten meinas tulla itku, kun portin näytöllä luki isolla HELSINKI.

Mut jeps. Suomen kamaraa kosketin viimen kuudelta illalla, ja lopulta päädyin nappaamaan bussin Savvoon kun en junaan kerenny, ja Kuopiossa olin vaille kaksi yöllä.

Lomasuunnitelmat ovat sitten suurinpiirtein seuraavanlaiset: huomenna Kuopijjoon, jouluaatoksi ja -päiväksi Siiliin, sitten sieltä 26. päivä Jykylään, josta sitten myöhään yöllä/aamuyöllä 28. päivä kokka kohti Lappia. Uusivuosi vietetään sitten vaihtariporukalla (meitä on semmonen n. 50 hengen pieni porukka...), josta sitten 4. päivä ensi vuotta takaisin Jklään, ja Kuopion (ja Siilin) kautta Ranskaan 7. päivä. Kiinnostuneet ottakee yhteyttä! Kalenteri täyttyy äkkiä... :P

Hyvät lomat, joulut ja uudetvuodet! :)

Ave

Start wearing purple!

Jouh!

It’s been a while, ja tällä kertaa syynä on tietokoneeni, joka ei jostain syystä enää toimi. Tai siis toimii, mutta se koko vehje on yks iso ”ei vastaa”, eli toisinsanoen ihan heeeeelvetin hidas. Liekö joku virus vai mikä, mutta herrrmott mennee! Onneks kohta pääsee Suomeen ja korjaamolle. Ostan samantien sitä lisämuistia kans, ja formatoinniks kai se menee, vaikken haluais. Hitto se on kuule homma taas kerätä kaikki jutut takas, saakeli.

Nooh, kattoo nyt mitä ne nörtit siellä taikoo. :) Tuntuu kuin laitteessa olis yks valtavan iso mato, jonka vaan haluais kiskasta ulos, mut eihän se niin yksinkertasta tietenkään ole. Blah.


Mihinkäs mä viimeks jäinkään, se oli varmaan se Albin reissu? Tässä välillä on taas päässy reissailemaan ja touhuamaan vähän vaikka mitä.
Heti seuraavana perjantaina Albin jälkeen mentiin eimaporukalla kattomaan rugbya, matsia Stade Toulousain vs. Bayonne (viime vuoden ykkönen ja kakkonen). Enhän mä pelistä tajunnu hölökäsenpölläystä, mutta viihdyttävää oli silti! Ainakin tunnelmaa riitti ja sai huutaa äänensä käheäksi! :) Ja totta kai me voitettiin! ;) Haha, in your face, basque suckers (Bayonne on siis ranskanpuoleista baskimaata)!

Lauantaina jatketiin eimailua, kun saatiin kiertoteitse (= Jérômelta) kutsu erään toisen tuutorin, Emmanuelin, luokse syömään, ja sinnehän sitten mentiin avec Maarit. :) Ja sieltä ilta jatkui lopulta ElDoradoon ja kävellen kottiin.
Sunnuntaina mentiin illalla Janen luokse viettämään vähän pikkujoulua, Jane leipoi kookoskakkua ja Erica joitain ruotsalaisia sahrami-S:iä. Ja kiitos ja kumarrus Erican vasta vieraileelle kaverille, meillä oli glögiä ja pipareita! n___n Siellä istuskeltiin sitten kaveriporukalla, pari muutakin kaveria ilmestyi vähän myöhemmin. Että saipa edes yhdet ”pikkujoulut” vietettyä! :)
Viikollahan ei ikinä tapahdu juuri mitään, paitsi että Kaisan ollessa Pariisissa meistä tuli Maaritin kanssa kahta kauheempia lusmuja. :D Viime vklp menikin sitten Bordeauxissa tyttösten (eli Tanjan, Annukan ja Helmin) luona. Lähdettiin viime perjantaina (eli 5.12) ja tultiin sunnuntaina. Pe otettiin rennosti, käytiin vähän kävelemässä kaupungilla ja syömässä. Lauantai oli sitten demokraattisella (?) päätöksellä omistettu enimmäkseen shoppailulle, Bordeauxissahan sijaitsee Euroopan pisin ostoskatu (oliko se joku puoltoista km vai miten se meni). Ja illalla ulos!
Bordeauxin kaikki klubit sijaitsevat yhdessä ja samassa paikassa juna-aseman takana, mikä on aika mielenkiintoinen ratkaisu, mutta me onnistuttiin löytämään ehkäpä juuri se paras, ainakin musiikki oli mitä loistavinta!



Ja sunnuntaina sitten kiinalaisen kautta junaan. Oltiin perillä jo viiden aikaan iltapäivällä, mikä oli meikäläiselle elintärkeetä, sillä edessä odotti vielä elämäni ehkä paras ilta: Gogol Bordellon keikka!!!Paikkana oli Le Bikini, metrolinjan päätepysäkiltä vielä pari kilsaa aivan korpeen (eikä ristin sielua näkyvillä, kun etsin ko. paikkaa: asutuksen sijaan alueella on vain tehtaita ja toimistoja). Olin ensimmäisenä ovella odottamassa, mutta ainakin varmistin paikkani lavan edessä ja vieläpä suoraan Eugenen mikin kohdalla! Eli joo, hypin koko illan n. parinkymmenen sentin päässä tästä karismaattisesta ukrainalaisesta. Ja tapasin maailman suloisimman tytön siinä keikkaa odotellessa. Harmi, ettei kone toimi eikä voi nyt mesetellä sen kanssa, mut onhan tässä vielä aikaa.
Lämppärinä oli joku paikallinen bändi, luulen. Semmosta ihan letkeetä ska-reggae-rap –sekotusta. Itse Gogollin tullessa paikalle jengi sekos, ja yks kaks tunsin ihmismassan mun selässä (sekä neljäsosalitraa kaljaa T__T). Nooh, kyynärpäätaktiikalla säilytin paikkani, minähän en eturivistä luovu, perkele! Haha, nyt on käsivarret mustelmilla, mutta olokoot. ^^

Mut niin, en oo ikinä ollut vauhdikkaammalla keikalla, kun tää! Oikeesti, ei mittään järkee! Eikä kyllä ollu yhtään kuivaa kohtaa mun paidassa keikan jälkeen. Haha, jo senkin puolesta, että kaljan lisäks paidassa on nyt kivat muistot Eugenen läikyttämästä punaviinistä… Mutta sallittakoon tässä yhteydessä. ;) Ja hypin, siis käytännössä vaan HYPIN koko keikan! Nyt tekkee kippeetä kävellä, mutta tehkööt. :) Voeh, ei mulla kyllä edes löydy sanoja kuvaillakseni iltaa, se oli vaan niin jotain uskomatonta! Ja oonpahan ainakin kätellyt (tai pikemminkin pitänyt kädestä) kaikkia jäseniä ja saanut basistin nimmarin, haha. :D Ärsyttää vaan, kun piti lähtee niin aikasin pois, kun viimenen metro lähti puoleltaöin. Siis keikka kerkes loppua juu, mutta jengi jäi vielä sinne hengailemaan ja mä luulen, että ne bändin jäsenetkin olis tullu vielä vähän ajan päästä. Ärrr. Noh, ens kerralla sitten.

Tää viikko meneekin sitten opiskellessa, pitäis lukea Cien años de soledad ens viikoks ja oon vasta sivulla 15 tai jotain sinne päin (ja sehän on siis semmonen viitisensataa sivua suht. vaikeeta espanjaa… Go Ave!). Että hyvää viikonloppua…! :S

No ei, viikonloppuna pitää ottaa rennosti vielä kun voi, meikätyttö lähtee Suomeen nimittäin alle viikon päästä, tarkemmin keskiviikkona 17. päivä! Ihanaa, kunnon ruokaa, vihdoin! Ja salmiakkia ja suklaata ja glögiä ja kaikkee kivvaa! Heh, niin, ja on se ihan kiva nähdä perhettä ja kavereitakin… :D Hahah. No ei, oon mulla oikeesti ollu teitä ikävä.

Tällä viikolla olis vielä pari eima-iltaakin, mm. salsaamista ElDoradossa. :) Seuraava päivitys taitaakin tulla sitten jo pohjolasta! Kuvia lisäilen sitten kun tietokone ja yhteys sen sallii…

A très bientôt!

Ave