No mutta hoi vaan!
Haha, lieköhän tällä blogilla enää yhden yhtä lukijaa, tää on ollut sen verran aikaa jo komeron nurkassa pölyttymässä. :D
Noh, ei se mittään, sama kai se on vaikka itselleen kirjoitella! ^^
Huh, mistäköhän sitä aloittais, tässä on kerennyt vierähtää semmoset öö nelisen kuukautta? :D
Ne HP:n palautuslevythän eivät siis toimineet, vaan ilmeisesti vanhan koneeni emolevyni oli rikki, joten eikun netanttila.fi, ja uuden koneen etsintään! Sillä tarkistettuani melko varmasta lähteestä uuden emolevyn hinnan (alkaen semmoset kolmesataa plus asennuskulut) päätin, että sama ostaa uusi kone, ja mikä tuuri! sen yhden kerran kun olen ikinä ko. verkkokaupan sivuille eksynyt, oli heti etusivulla loistotarjous: HP Pavilion dv5, 4 gigaa muistia, 320 kovalevyä, AMD Athlon-prosessori, yms yms yms ja alle kuudensadan. Ja eikun visa vinkumaan. :D "Psssst, äitiii...?"
Ja äitihän auttoi, tosin tähän blogimerkintään mennessä olen jo maksanut melkein kaiken takas, ja loput sitten kunhan tää taloudellinen tilanne sitten (toivottavasti) kesätöiden loppuessa vähän tasoittuu... :)
Paketti tuli mammalle postiin viikon sisällä ja tänne etelään pari viikkoa myöhemmin äidin mukana, kun hän tuli pikkusiskoni kanssa visiitille, mut siitä myöhemmin. Pääasia on, että näpyttelen tätä tekstiä mun ihanalla uudella kullallani. n__n
Ja mikä tärkeintä, takaisin sivistyksen pariin! Mut hassua, kyllä sitä äkkiä oppi elämään ilman konetta, tai siis, sitä vaan keksi sitten jotain muuta tekemistä (oli pakko :D). Tietty käytännön asiat, kuten sähköposti, Facebook, jne tietty oli sitten aina kaveri/kouluvisiitin päässä, mikä rajoitti toisinaan (eikä viittiny vaan istua tuntitolokulla kavereidenkaan luona vaan koneen ääressä, vaikka tuli sitäkin kyllä pari kertaa harrastettua, heheh).
Noh mut onneks se on nyt passé! ^^
Sitten itse asiaan, viimeinen (oikea) blogimerkintä näkyy ajoittuvan viime vuoden puolelle, ohhoh. Mistähän sitä osais aloittaa.
No kaipa sitä aikajärjestyksessä sitten vaan, ja elekee hättäillä, ihan lyhyesti vaan pääkohdat. :) Ja katkon aina osiin, ok? Ei oo sitten niin raskasta lukea. (Ihan vaan kato teitä ajatellen, hehe. ^^)
Joulu, joulu... Ainiin, joulu! Se kaukainen asia jostain tuolta Euroopan pohjoisperukoilta... Siinähän ne pyhät meni perheen parissa, Nooran synttäreitä juhliessa ja kadotessa Lappiin. Uudetvuodet oltiin siis sillä vaihtariporukalla Sallassa, ja mitkä bileet! En oo ikinä saunonut niin paljon! :D Käytiin lautailemassa, poro- ja huskyajelulla, moottorikelkkailemassa, ja tietty pidettiin bileet joka ilta meijän mökillä, joka oli muuten tosi iso kaikkine mukavuuksineen (takkahuone, kaks saunaa, oleskeluhuone, yms yms). Siellä sitten oltiin keskellä ei mitään (lähin kaupunki 60 km päässä), vaihdettiin vuosi ja tutustuttiin isoon läjään uusia ihmisiä. Haha, mikä hassuinta, siellä oli varmaan kymmenen toulousilaista! :D Naureskeltiin sitten, että siinäpä lähdin Toulousesta Lappiin tutustumaan paikallisiin.
Mut joo, ei kai niistä bileistä sen enempää, kuvat löytyvät FB:stä jos joku haluaa mennä kaivelemaan mun valokuva-arkistojen uumenia.
Reissun jälkeen jäin pariks päiväks vielä Jykylään, morjenstin kavereita, käytiin katsomassa jäkistä tuolla lappiporukalla, pidettiin Lapin "jatkot", ja no koukkasin lopuks myös kampaajan kautta. ;)
Ja seitsemäs päivä tammikuuta kuluvaa vuotta takaisin Toulouseen!
Heh, ja tämä matkahan olikin sitten reissu erikseen. Vaihtoja oli tällä kertaa kaksi, Kööpenhaminassa (?!?) ja Frankfurtissa, jotka menivät ihan hyvin, eipä siinä. Ongelmat alkoivat puoli tuntia ennen laskua, kun selvisi, että Toulousessa on lunta (!!!) ja lentokenttä on jäässä (!!!), eli toisinsanoen suljettu. Noh, eikun kokka kohti lähintä avoinna olevaa lentokenttää, Bordeauxia. Siellä tuli sitten todettua, ettei me todellakaan oltu ainoita hätälaskun ko. kentälle tehneitä, eikä näköjään rakkailla ranuilla ollut mikään kiire meitä koskien (pieni Luftansan kone), sillä laskun jälkeen lennonjohdosta kerkesivät luvata meille lentokenttäbussin kolmesti, ennen kuin se ehkä arviolta tunnin päästä vihdoin saapui. Noh, onneks mulla oli seuraa, olin koko lennon ajan jutellut vieressäni istuneen tanskalaisen tytön kanssa, joka oli mallihommien puolesta tulossa Toulouseen. Mutta kyllä oli melekoisen iso vee-itutus istua ahtaassa ja kuumassa koneessa tekemättä mitään muuta kun odottaa.
Noh, siitä sitten vihdoin sisätiloihin ja laukunhakuun, joka jopa selvis perille, wohoo! (Ai niin, ja tähän mennessä olin ostanut uuden hienon laukun niillä korvausrahoilla, jotka British Airways maksoi siitä edellisestä). Meillehän oli lupailtu vaihtoehtoista kuljetusta/hotellimajoitusta ja kuljetusta seuraavana päivänä (kello oli jotain puolenyön tässä vaiheessa), mutta selvis, ettei mitään ollutkaan. Että hotellit olivat täyteen buukattuja (?!) eikä vaihtoehtoista kuljetusta ole. Noh, sitten eikun hop taksiin ja lasku Luftansalle!
Että onpahan nyt testattu tätäkin: väli Bordeaux-Toulouse, n. 200 km, taksilla 550€.
Ja pitkään sitä sai lentoyhtiöltä kinua, mutta vihdoin viikko sitten (yli neljän kuukauden viiveellä siis) tuo summa löytyi tililtäni.
Eli jeah, vihdoin takaisin Toulousessa! :)
Ja tästä tarina jatkuu seuraavassa numerossa... öh, siis. :D
A (très) bientôt!
Ave
1 kommentti:
Mikä comeback, repesin tolle 550 eurolle :D No mutta mikäs siinä, mietin mitä tuo maksaisi Suomessa tai täällä. Mutta onnittelut koneesta, pääset taas vähän surffailemaan, oma koneeni taas ottaa viimeisiä henkoisia ennen isän nettikoneeksi siirtymistään ja minä pääsen naputtelemaan uudella koneellani (sitten joskus :D ennen ensi lukuvuotta kun haluan yhden koneen jota ei oo Suomes myynnis :D) Mutta good to have you back even if its only on the internet!
Miss u!
xxxx
Lähetä kommentti