Les cours

Salut!

Eka kouluviikko on nyt takana, joten vois olla kohdillaan kertoilla hieman tästä näiden koulusysteemistä. Ja tätä koulua koskien me olemme siis ehkäpä eniten ihmetelleet tätä ranskalaisten logiikkaa (tai pikemminkin sen puutetta).

Itse kouluun ilmoittautuminen on meillä edelleen kesken. Viime viikon maanantaina, eli heti ekana maanantaina tänne saapumisen jälkeen, käytiin hakemassa tarvittavat paperit jne, mutta itse ilmoittautuminen ja opiskelijakortin saaminen vaatii sovittua tapaamista yhteyshenkilön kanssa, joka mulla on vasta ens viikon tiistaina (eli kaks viikkoo papereiden hakemisen jälkeen). Ja ilman kouluun ilmoittautumista ei tietenkään voi myöskään ilmoittautua kursseille. Eli joka ikisellä luennolla homma on menny jotakuinkin näin: "Onko täällä henkilöitä, jotka eivät ole ilmoittautuneet kurssille?" *meidän kolmen kädet nousee pystyyn* "Ja miksi ette?" - "No kun ei olla edes vielä yliopistossa sisällä ja seliseli..." mut sitten kun sanoo taikasanan 'ERASMUS', niin ei mittään hättää. :) Täällä kyllä annetaan tosi hyvin armoa, ja niin pitääkin, koska eihän meidän äidinkieli ole ranska tai me olla saatu ranskalaisen opetussuunnitelman mukaista koulutusta.

Itse kursseille ilmoittautuminenhan käy täällä niin, että meet kattomaan ko. aineen ilmoitustaululta tarjolla olevat kurssit ja niiden ryhmät aikatauluineen, sitten katot niistä itelles sopivan ja meet 30 muun opiskelijan kanssa jonottamaan ko. aineen yhteyshenkilön ovelle, jotta saat nimes listaan. Ja sitten sama uudestaan seuraavan kurssin kohdalla, jne. Onneks meillä oli kamera mukana noita kurssia etsiessä, et otettiin vaan valokuvat ryhmäaikatauluista ja mentiin rauhaisaan soppeen kattelemaan, sen sijaan että oltaisiin jääty siihen ihmistungokseen kopioimaan kaikki vaihtoehdot. Ja erasmuslaisena on oikeestaan lupa mennä ihan mille kurssille haluaa. :)

Meillä on melkeen kaikki kurssit samoja, ainoastaan Kaisalla vähän heittää, koska sillä menee yks openopintokurssi päällekäin yhen espanjan kurssin kanssa. Mulla ja Maaritilla on kaks espanjan kurssia, toinen on methodologie ja toinen semmonen neljän eri ryhmän kokonaisuus, jossa on esim. oma osionsa kirjoittamiselle ja toinen kääntämiselle. Sitten on kaks ranskan kurssia, toinen on eräänlainen kielioppikurssi (approfondissement de la langue francaise) ja toinen on kirjallisuutta ('Poésie et théâtre du XVIe au XVIII siècle'). Tuo jälkimmäinen on ihan tappokurssi, ekalla luennolla tajusin ehkä 5 sanaa koko kakstuntisen aikana, ja olin jo ihan että ei helevetti tästä tuu mittään, mut sitten tytöt pakotti mut tulemaan toisellekin luennolle eikä heti luovuttamaan, ja onneks se olikin sitten paljon helpompi (tosin aihe oli sitäkin tylsempi: analysoitiin runoja). Tosta olis paree saada se Lauttiksen kirjallisuus hyväksluettua! Kaiken lisäks se lehtori on tosi pelottava. Muutenhan täällä on tosi symppiksiä lehtoreita, semmosia letkeitä spanskeja ja herttasia mummoja.

Luennot kestää yleensä sen puoltoista tuntia (mikä kahteen tuntiin valmistautuneena todettiin iloiseksi yllätykseksi eilen iltapäivällä), mut on myös pari kahen tunnin luentoja (ja musta kun se puoltoistakin tuntu jo kuolemalta Jklässä). Toisaalta pari espanjan luentoa on vaan tunnin.

Onneks tota espanjaa ymmärtää hyvin, mut muutaman kerran on kyllä ollu ton ranskan kanssa ihan pihalla aiheesta (siis muuallakin kun kirjallisuuden kurssilla). Tosta tulikin mieleen yks espanjalainen mieslehtori, joka pitää meille semmosta fonetiikka/verbikurssia. Se siis saattaa vaihtaa kieltä moneen kertaan kesken lauseenkin. Siis vähän tapaan, että primero hablo en español, après je change la langue et puis un poco de English as well. Et siinä viimestään menee kyllä ihan sekasin, mut ei se mittään koska se mies on muuten niin hauska ja rento. :D

Itse ranskalaiset on aika hyvällä menestyksellä vältelleet meitä ("nuo on noita vaihtareita, ei ne varmaan tajua mitään"), mut sitten pikkuhiljaa kun on vaan pakottanu ittesä puhumaan ja kyselemään, niin nekin on uskaltanu tehdä saman. Et oikeestaan vasta eilen päästiin sisään "jengiin". Meillähän on noissa espanjan kursseissa molemmissa melkeen sama tyypit, joten tuntuu välillä että oltaisiin vaan yks ja sama luokka. Ja uuuh, siellä on aika namuja poikiakin. ;) Et eilen päästiin parin puheille ja mä oon nyt ihan että pöh, kun piti tulla viikonloppu. Noooh on onneks koko syksy aikaa. ;)

Muihin eramuslaisiin on kyllä tutustunu aika hyvin. Täällä on sikana italialaisia ja varsinkin saksalaisia. Et ollaan hengattu just muutamien italialaisten tyttöjen kanssa, sit yhen ruotsalaisen Erican ja parin britin. Eilen oli myös eka erasmussysteemi. Se oli sellanen 'repas', johon tuutorit oli raahannu kaikkee naposteltavaa ja juomista, ja sitten kaikki vaan meni sinne syömään ja faire connaissance. Et siellä sitten sai taas lisää tuttuja. Pari kuvaa:

Noi tuutorit on kyllä ihania! Niillä on päärakennuksessa semmonen pikkunen koppero, jossa ne pitää majaa, ja jonne voi mennä vaan juomaan kahvia ja syömään pullaa, juttelemaan tai käyttämään nettiä, tai sit niinkun me yleensä tehdään, vaan randomisti hengailemaan. :D Ja siellä on jo tämmönen oma porukka, joka aina heiluu siellä.

Täällä Chapoussahan on kans ihan oma porukkansa. Esim. tossa meidän lounasravintolassakin pyörii aina samat naamat. Ja tähän neukkumeininkiinkin on jo niin tottunu, et en mä usko, että mä edes yritän vaihtaa asuntolaa. Daniel Faucher on sitä paitsi niin kaukana. Maaritkin jopa totes eilen, että asuispa sekin Chapoulassa. :D

Huhhuh, tulipas taas pitkä teksti, että onnee vaan sille, joka selvis tänne saakka. :D

Huomenna on muuten eräänlainen kaupunkisuunnistus erasmulaisille, että sitä odottellessa. ;) Nyt pitää lähtee käymään Maaritin luona ja sitten kylille shoppailemaan iltaa varten. Nii, ja mullahan ei siis oo luentoja keskiviikkosin eikä perjantaisin, eli viikonloppu alkaa jo torstaina! ;)

Hanyways, viikonloput!